Kotimme uudet tulokkaat: "elefantinkorva" eli kilpipiilea ja muorinkukka

Kotiimme on saapunut kaksi uutta ihanaa viherkasvia: kilpipiilea ja muorinkukka! Näistä ensimmäiseen, "elefantöraan", ihastuin ruotsalaisten sisustuslehtien sivuilta. Kasvi on tällä hetkellä suuressa suosiossa Ruotsissa, ja pikkuhiljaa sitä alkaa löytyä myös Suomen puolelta. Etsin tänä syksynä kasvia pitkään tuloksetta, koska en hoksannut, että kasvin suomenkielinen nimi onkin kilpipiilea - ei suinkaan "elefantinkorva" :). Sitten kun oikea nimi oli tiedossa, niin pian lähimarketin Plantagenissa tärppäsi!

Kieltämättä kilpipiilean lehdet ovat kuin norsunkorvat: isot, pyöreät ja sympaattiset. Kilpipiilea (Pilea peperomioides) on kotoisin Etelä-Kiinasta ja on oikein sopiva lapsiperheen kasvi. Myrkytön, tarvitsee vain vähän kastelua, eikä pidä suorasta auringonpaisteesta. Meillä kilpipiilea pääsi valkoista lipastoa koristamaan.

Sitten piti etsiä vielä kilpipiilealle sopiva suojaruukku. Tämä rouhea ornamenttikuvioitu ruukku löytyi Prismasta. Se sointuu kivasti lipaston päällä olevaan marokkolaishenkiseen valkoiseen tarjottimeen.

  Toinen uusi tuttavuuteni on muorinkukka (Peperomia polybotrya). Siinä on paljon samaa näköä kilpipiilean kanssa. Itse asiassa kilpipiilean nimen loppuosa "peperomioides" viittaa muorinkukan kaltaisuuteen, vaikkakaan muorinkukka ei oikeasti ole sukua piilealle.

Muorinkukka on kilpipiilean tapaan vähään tyytyväinen: se kaipaa kastelua vasta kuivahdettuaan kunnolla, eikä piittaa myöskään suorasta auringonvalosta. Se päätyi pianon päälle tuunaamani ikkunanpokan viereen.

Mielestäni muorinkukan lehdet ovat todella kauniin muotoiset!

Ja löysinpä sille ihanan betonisen suojaruukun Granitista, ruukun rustiikki pinta sopii mielestäni mainiosti yhteen vanhan ikkunanpokan kanssa :).

Seuraavassa postauksessa onkin sitten luvassa ulkolyhtyjä ja -valoja, joilla on ihana tunnelmoida näin iltojen pimentyessä...